Suomalainen barokkiorkesteri ja Ilja Gringolts

L’arte del violino – säkenöivää viulutaituruutta 1700-luvulta

  • Ti 10.10.2017 klo 19 Iso sali

Kiitetty venäläinen huippuviulisti Ilja Gringolts palaa Suomalaisen barokkiorkesterin solistiksi. Konsertin ohjelman päähenkilönä on 1700-luvun Paganiniksi kutsuttu viuluvirtoosi ja säveltäjä Pietro Locatelli. Ohjelmassa kuullaan myös Antonio Vivaldin, Johann Adolf Hassen ja Carl Philipp Emanuel Bachin säveltämää musiikkia.

Ilja Gringolts (s. 1982) on opiskellut viulunsoittoa Pietarissa Tatjana Liberovan ja Jeanna Metallidin sekä New Yorkissa Juilliardissa Itzhak Perlmanin johdolla. Gringolts voitti kansainvälisen Premio Paganini -viulukilpailun vuonna 1998. Sittemmin hän on kiertänyt esiintymässä maailman arvostetuimmilla konserttilavoilla useiden merkittävien orkestereiden solistina.

Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) tunnetaan ennakkoluulottomasta tavastaan esittää kaikenlaista periodisoittimille kirjoitettua musiikkia. Orkesterin repertuaari nojaa vahvasti barokkiin, mutta sisältää myös uutta, useimmiten orkesterille varta vasten kirjoitettua musiikkia.

Konsertin ohjelma:

Antonio Vivaldi: Sinfonia "La Senna festeggiante"
Johann Adolph Hasse: Fuga & Grave
Pietro Locatelli: Viulukonsertto A-duuri

***

Carl Philipp Emanuel Bach: Sinfonia h-molli, Wq.182/5
Pietro Locatelli: Viulukonsertto D-duuri


Pietro Locatelli (1695-1764) syntyi Bergamossa, opiskeli Roomassa ja vietti nuoruutensa kiertäen viuluineen Keski-Euroopan hoveja, kunnes kolmekymppisenä asettui Amsterdamiin. Siellä Locatelli julkaisi vaellusvuosinaan säveltämänsä viulukonsertot vuonna 1733 otsikolla L’arte del violino, viulun taide. Kokoelman myötä Locatelli määritteli viulun uudelleen ja loi virtuositeetin kieliopin, joka viitoitti tietä romanttiselle sankariviulismille.

L’arte del violino -konserttokokoelma sovelsi Antonio Vivaldin (1678-1741) kehittelemää kolmiosaisen soolokonserton mallia, josta oli tullut barokin hittituote. Locatellin aikaan, 1700-luvun puolivälissä, Euroopassa risteili useita tyylivirtauksia. Italialaisten barokkityylien rinnalle muotiin oli noussut herkän laulava, tunteikkailla melodioilla nautiskeleva galantti tyyli, joka imi aineksia supersuositusta italialaisesta oopperasta. Opera serian suurmies 1700-luvun puolessavälissä oli saksalainen Johann Adolph Hasse (1699-1783), joka vaikutti muun muassa Dresdenissä ja Pohjois-Italiassa. Hänen oopperansa olivat aikansa rakastetuimpia, ja Hasse sävelsi myös runsaasti soitinmusiikkia.

Puolessavälissä 1700-lukua elettiin murrosvaihetta, jossa uudenlainen, selkeäpiirteinen ja suoraviivaisempi ilmaisu teki pesäeroa barokin kiehkuraisiin muotoihin. Kirjallisuudessa puhkesi varhaisromantiikka suurine tunteineen ja luontonäkyineen, ja musiikissakin välitön tunneilmaisu valtasi alaa. Tätä käymistilaa ilmentää erinomaisesti Carl Philipp Emanuel Bachin (1714-1788) sävelkieli, joka vei galanttia tyyliä yhä väkevämpään suuntaan. Hänen sinfonioidensa viiltävät kontrastit, tuimat tunnemaailmat ja sähköiset jännitteet heijastelevat esiromanttista myrskyä ja kiihkoa.

Tuotanto Tampere-talo

Lipunmyynti

Osta lippu Tampere-talon lipunmyynti
puh. 0600 94500 (1,98 €/min+pvm)

Tilaa tarjoilu

Tilaa tarjoilu Vältä jonottaminen tilaamalla
väliaikatarjoilut etukäteen.

Liput

25/30/35 €

Linkit

Suomalainen barokkiorkesteri

Ilja Gringoltsin kotisivu

Loistava venäläisvirtuoosi Ilja Gringolts

Aamulehden kriitikko Harri Hautala kiittelee viime syksyn konserttiarviossaan "loistavaa venäläisvirtuoosi Ilja Gringoltsia", ja vertaa tätä karismaattiseen näyttelijälegendaan Errol Flynniin. "Hän nautiskeli kappaleen teemoilla kuin paraskin valkokankaan hurmuri."

Aamulehti 10.09.2016 Konserttiarvio: Viulisti Ilja Gringolts oli kuin filmitähti Errol Flynn


Tulevia tapahtumia




Sivua viimeksi muokattu 12.04.2017